Miksi kaikki ilo päättyy aina kyyneliin?
Olen viettänyt ihan mukavan alkuloman (paria paniikkia yms. lukuun ottamatta) mutta miksi tänään herätessäni tajusin että neljässä sormessani, vasemmassa kädessäni ja reidessäni on siteet ja laastarit? Kaikki on päällepäin aina hyvin ja sisälläpäin paljon asioita kesken mutta miksen silti voisi osata nauttia elämästä? Joo en tahtoisi angstata tänne mut tälläinen asiani oli tällä kertaa. Tiedän olen säälittävä huomiohuora joka valistaa koko maailmalle parhaillaan kuinka on purkanut sisäisen pahan olonsa haavoittamalla itseään mutta idgaf.
Viettäkää te muut ihana ja ikimuistoinen loma, niin minäkin yritän vaikka estot ovatkin koko ajan painamassa mieltäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti